Mannerheimin Lastensuojeluliiton aloitteesta Suomeen luotiin neuvolaverkosto. Järjestön Jyväskylän osaston Tourukadun toimipisteessä toimi lastenneuvola.
Read moreLaki kätilöiden asettamisesta maalaiskuntiin
Kotisynnytykset olivat yleisiä 1900-luvun alkupuolella eikä aina paikalla ollut edes kätilöä. Synnytyksestä ei siten jäänyt jälkiä asiakirjoihin. Laki kätilöiden asettamisesta maalaiskuntiin (18/1920) annettiin vuonna 1920 ja laki kunnan kätilöistä (223/1944) vuonna 1944. Sotien jälkeen synnytykset siirtyivät sairaaloihin.
Read moreJyväskylän yleisen sairaalan uusi päärakennus valmistui
Jyväskylän yleisen sairaalan päärakennus paloi kahteen kertaan vuosina 1885 ja 1901. Vuonna 1903 valmistuneen jugend-tyylisen päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt.
Read moreSynnytyslaitos Jyväskylään
Valtio perusti Jyväskylään vuonna 1896 synnytyslaitoksen, joka toimi kaupungin keskustassa. Vuonna 1920 synnytyslaitos muutti Mattilanpellolle, Mattilan talon päärakennukseen, jossa se toimi aina keskussairaalan perustamiseen asti 1954.
Read moreKulkutautisairaala Jyväskylään
Ennen tehokkaiden lääkkeiden ja rokotteiden kehittämistä eristäminen oli paras keino estää tarttuvien tautien leviäminen. Potilaita hoidettiin kunnansairaaloiden kuumetautiosastoilla tai kuumesairaaloissa, jotka olivat yleensä tilapäisiä ja suljettiin epidemian mentyä ohi. Jyväskylässä toimi pysyvästi erillinen kulkutautisairaala.
Read moreKeuruun kunnansairaala perustettiin
Kunnalliset sairastuvat ja kunnansairaalat alkoivat hiljalleen yleistyä kunnanlääkäriverkoston kasvaessa. Keski-Suomen ensimmäinen kunnallinen sairastupa perustettiin Keuruulle.
Read moreSuomen ensimmäinen kunnanlääkäri Viitasaarelle
Kunnallisen terveydenhuollon kehittyminen alkoi vuoden 1878 terveydenhoitosäännöstä, jolla kunnat ja kaupungit velvoitettiin perustamaan terveydenhuoltolautakuntia. Seuraava suuri askel kehityksessä oli kaupungin- ja kunnanlääkäriverkoston luominen. Suomen ensimmäinen kunnanlääkäri palkattiin Viitasaarelle vuonna 1882. — Viitasaaren kunnanlääkäri piti vastaanottoa Pihtiputaalla pari kertaa kuukaudessa. Kuvassa Pihtiputaan kunnansairaala vihkiäispäivänä vuonna 1914. Samana vuonna työnsä aloitti Pihtiputaan oma kunnanlääkäri. Kuva: Nestor…
Read moreJyväskylään perustettiin kaupunginlääkärin virka
Kaupunginlääkärin tehtävään kutsuttiin kirurgian maisteri Jacob Forstén Helsingistä. Hänen vastuulleen siirtyi myös Jyväskylän yleisen sairaalan toiminta.
Read moreJämsään piirilääkärin virka
Lääkäriverkostoa kasvatettiin valtakunnallisesti 1850-luvulla perustamalla uusia piirilääkäripiirejä. Keski-Suomen toinen piirilääkäri aloitti työnsä Jämsässä, kun Hämeen piirilääkärin alueesta erotettiin Hollolan, Jämsän, Tammelan ja Kangasalan piirit.
Read moreJyväskylän ensimmäinen apteekki perustettiin
Jyväskylän ensimmäinen apteekkari oli Carl Ingman. Hän hoiti apteekkia veljensä kanssa jo ennen kaupungin perustamista. Apteekki sijaitsi nykyisen Kauppakatu 16:n kohdalla.
Read more