— Jyväskylän yleisen sairaalan entisessä kiinteistössä aloitti kesällä 1955 toimintansa valtion ylläpitämä Jyväskylän invalidisairaala, jossa hoidettiin sotainvalideja, synnynnäisesti liikuntarajoitteisia potilaita sekä kuntoutusta vaativia poliopotilaita. Sairaalan nimi muuttui vuonna 1961 Jyväskylän ortopediasairaalaksi.
Read more— Keski-Suomen keskussairaalan virallisia vihkiäisiä vietettiin syyskuussa 1955. Juhlaan kutsuttiin noin 250 juhlavierasta: valtiovallan, lääkintöhallituksen, rakennushallituksen ja lukuisten muiden hallintoelinten ja yhteisöjen edustajia. Juhlapuhujina olivat mm. keskussairaalan johtajaksi valittu ylilääkäri Oskar Herpola ja rakennustoimikunnan puheenjohtaja Kalle Järvinen.
Read more— Uudessa keskussairaalassa oli 375 potilaspaikkaa, jotka jakaantuivat sisätautien, kirurgian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä silmätautien osastoryhmien kesken. Lisäksi sairaalaan kuului röntgenosasto, fysiatrinen osasto ja laboratorio. Sairaalassa työskenteli alkuvaiheessa 337 työntekijää, joista 17 oli lääkäreitä. Hoitohenkilökuntaa ja muuta huoltohenkilökuntaa oli molempia runsaat 150.
Read moreJyväskylän maalaiskunnan synnytyslaitos aloitti toimintansa Kuokkalan kartanossa. Se jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1967 asti.
Read more— Keski-Suomen keskussairaalan perustamisasiakirja allekirjoitettiin huhtikuun 25. päivänä vuonna 1947 Jyväskylän Kunnallistalon juhlasalissa. Uuden sairaalan saaminen Keski-Suomeen oli ollut vireillä 1930-luvun lopulta lähtien, mutta vasta keskussairaalalaki määritteli periaatteet valtion ja kuntien yhteisen sairaalaverkoston suunnittelulle Suomessa. Sairaaloiden rakennustöiden aloittaminen lykkääntyi sota- ja pulavuosien takia 1950-luvun alkuun. Ensimmäisenä uusista keskussairaaloista valmistui Pohjois-Karjalan keskussairaala vuonna 1953.
Read moreKeskussairaaloiden rakentamista säätelevä laki hyväksyttiin eduskunnassa ja keskussairaalaverkoston suunnittelu käynnistyi.
Read moreSuomessa aloitettiin Calmette-rokotukset tuberkuloosia vastaan. Jyväskylän tuberkuloosihuoltopiirin ensimmäiset rokotukset annettiin vuonna 1943.
Read more— Parantolaa laajennettiin rakentamalla päärakennukseen kaksi lisäkerrosta ja erillinen lastenparantola. Potilaspaikkojen määrä yli kaksinkertaistui 370:ään.
Read more_ Tuberkuloosipotilaita varten Kinkomaalle valmistui Keski-Suomen parantola, joka oli Suomen ensimmäinen kuntainliiton omistama piiriparantola. Henkilökunnan muodostivat kolme lääkäriä ja yhdeksän sairaanhoitajaa. Potilaspaikkoja oli 150. — Kuvassa parantola pian valmistumisen jälkeen.
Read moreTuberkuloosi oli 1900-luvun alussa tappava kansantauti, johon sairastui vuosittain noin 45 000 suomalaista. Jyväskylän tuberkuloosihuoltopiirin tärkein tehtävä oli tuberkuloosin vastainen valistus sekä ennaltaehkäisevä työ.
Read more