Keski-Suomen terveydenhuollon aikajana

Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023

–

Rakennusliike SRV:n rakennuttama Keski-Suomen Sairaala Nova valmistui virallisesti 30.10.2020, kun SRV luovutti rakennuksen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. 

Sairaala Novan vihkiäisiä vietettiin 1.12.2020. Maailmanlaajuisen koronapandemian asettamien kokoontumisrajoitusten vuoksi tilaisuus järjestettiin virtuaalisena. Vihkiäisjuhlaa saattoi seurata Keski-Suomen sairaanhoitopiirin youtube-kanavalla.

–

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä aloitettiin asteittainen siirtyminen automaattiseen puheentunnistukseen potilastietojen saneluissa syksystä 2019 alkaen. Käyttöönotto laajeni kaikille erikoissairaanhoidon lääkäreille viimeistään Sairaala Novaan siirtymisen myötä. Lääkärin tekemät kirjaukset tallentuvat heti potilastietokantaan ja välittyvät muille ammattilaisille reaaliajassa, mikä parantaa mm. potilasturvallisuutta.

Potilaslähtöinen kotiuttaminen eli heräämöstä kotiin -toiminta alkoi Keski-Suomen keskussairaalassa maaliskuussa 2018. HERKO-toimintamalliin valikoituvat potilaat, joiden arvioidaan tarvitsevat toimenpiteen jälkeen korkeintaan yhden seurantavuorokauden. Tiettyjen kotiutuskriteerien täyttyessä he kotiutuvat sairaalasta viimeistään toimenpiteen jälkeisenä aamuna. 

Suomen ensimmäinen liikuntalääketieteen poliklinikka aloitti toimintansa Keski-Suomen keskussairaalassa.

–

Keski-Suomen viimeinen psykiatrinen sairaala sulki ovensa vuoden 2016 alussa. Keuruulla sijainneen Juurikkaniemen sairaalan toiminnot siirtyivät Keski-Suomen keskussairaalan yhteyteen.

Keski-Suomen keskussairaalassa aloitettiin sydämen eteisvärinäpotilaiden katetrihoidot ensimmäisenä keskussairaalana Suomessa. Aiemmin potilaat hoidettiin yliopistosairaaloissa Kuopiossa ja Tampereella.

–

Keski-Suomen keskussairaalassa otettiin käyttöön ensimmäisenä Suomen keskussairaaloista oma PET-TT –kuvantamislaite, jota käytetään esimerkiksi syövän levinneisyyden ja hoitojen tehon tutkimiseen. Aiemmin potilaat lähetettiin yliopistosairaaloihin kuvattavaksi.

Päätös uuden sairaalan suunnittelun aloittamisesta oli tehty vuoden 2011 lopussa. Tehtyjen suunnitelmien pohjalta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto päätti helmikuussa 2014 uuden sairaalan rakentamisesta Kukkumäkeen. 

Keuhkotautiparantolana vuonna 1930 alkaneen Kinkomaan sairaalan toiminta päättyi vuodenvaihteessa 2013–2014, kun sairaanhoitopiirin viimeisetkin osastotoiminnot siirrettiin Keski-Suomen keskussairaan yhteyteen valmistuneeseen lisärakennusosaan. Kinkomaan toimintojen asteittainen siirto keskussairaalan yhteyteen alkoi jo 2000-luvun alussa. Näistä symbolisesti merkittävin oli keuhkosairauksien yksikön toiminnan päättyminen Kinkomaalla 2008.

–

Keski-Suomen keskussairaalan synnytyssalien ja vastasyntyneiden teho-osaston toiminnot siirtyivät kesäkuussa käyttöönotettuun moduulisairaalaan. Keskussairaalan kylkeen pikavauhtia kohonneen tilan käyttöönoton taustalla vaikuttivat sisäilmaongelmat ja Aluehallintovirastolta tullut määräys silloisten synnytyssalien käyttökieltoon asettamisesta. 

–

Sisäilmaongelmista pitkään kärsineen lastenpsykiatrisen Haukkalan sairaalan toiminta päättyi, kun Keskussairaalanmäelle valmistui toimintaa varten uudistilat. Rakennus 45 otettiin käyttöön heinäkuussa.

–

Suomessa sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonnat aloitettiin 1970-luvulla, jolloin seulontoja tarjottiin vain iäkkäämmille odottajille. 2000-luvun alussa kunnat velvoitettiin järjestämään kaikille raskaana oleville tasavertaiset sikiöseulontapalvelut. Keski-Suomen alueen seulontatutkimukset tehdään keskitetysti Keski-Suomen keskussairaalassa, jota varten perustettiin kesällä 2009 toimintansa aloittanut äitiys- ja sikiöntutkimuspoliklinikka Gravida.

–

Aikuispsykiatriassa korostui 2000-luvun alussa avohoitopainotteisuus. Sen seurauksen Suolahdessa vuodesta 1953 asti toimineen psykiatrisen Sisä-Suomen sairaalan toiminta päättyi. Osastohoitoa vaatineet potilaat sijoitettiin Kangasvuoren sairaalaan Jyväskylässä. 

Vuonna 2007 tuli voimaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, joka ohjasi terveydenhuollon toimijoiden sähköistä potilastietojen käsittelyä ja arkistointia. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön uusi potilastietojärjestelmä Effica vaiheittain vuosien 2005–2009 aikana. Järjestelmä sisälsi sekä sähköisen potilaskertomuksen että potilashallinnon. Samanaikaisesti kehitettiin alueellista tietojärjestelmäyhteistyötä terveyskeskusten kanssa. Keski-Suomessa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön lähes koko maakunnan alueella toimiva yhtenäistetty potilastietokanta vuonna 2011.  

–

Keski-Suomen keskussairaalan ensimmäiset sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset tehtiin lokakuussa 2002. Seuraavana vuonna keskussairaalassa aloitettiin pallolaajennukset.

Keski-Suomen keskussairaalan 1950-luvun rakennuskanta tuli 1990-luvulla peruskorjausikään, ja tiloja saneerattiin vastaamaan aikakauden tarpeita. Korkean vuodeosastosiiven peruskorjaus valmistui 1998. Samalla alimpia kerroksia laajennettiin, jotta saatiin tiloja dialyysiosastolle, fysiatrian poliklinikalle, sydänvalvonnalle ja kardiologiselle toiminnalle.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensimmäiset verkkosivut aukesivat 4.11.1997.

Keski-Suomen keskussairaalan radiologian osastolla aloitettiin magneettitutkimukset. Magneettikuvaukset paransivat etenkin keskushermoston sekä nivelten, vartalon alueen ja verisuonten diagnostiikkaa.

–

Jyväskylässä Vaasankadun varrella toimineen kirurgisen Ortopediasairaalan toimintojen korvaavat vuodeosastotilat valmistuivat Keski-Suomen keskussairaalan yhteyteen syksyllä 1990. Samalla vuonna 1850 alkanut sairaalatoiminta Jyväskylän keskustassa päättyi. Kiinteistö saneerattiin ensin kokous- ja juhlatilaksi ja 2010-luvulla asuinhuoneistoiksi.

Lyhythoitoisen kirurgian eli ns. päiväkirurgian tavoitteena oli, että potilas pääsi kotiin toimenpiteen jälkeen jo samana päivänä. Keski-Suomen keskussairaala oli edelläkävijä lyhythoitoisen kirurgian toimintamuodon aloittamisessa samoin kuin keskitetyn, tähystystoimenpiteistä vastaavan endoskooppisen tutkimusyksikön toiminnassa. 

–

Arkkitehtitoimisto H. Railon suunnittelema Keski-Suomen keskussairaalan ensimmäinen laajennusosa sijoittui vanhan sairaalarakennuksen pääsisäänkäynnin edustalle. Se oli ensimmäinen osa keskussairaalan pitkän aikavälin laajennussuunnitelmaa. Rakennusosaan tuli osasto-, poliklinikka- ja toimenpidetiloja sekä huolto- ja sosiaalitiloja. Sairaalassa avattiin mm. toinen leikkausosasto, poliklinikan toimenpideosasto sekä vastasyntyneiden teho-osasto. Laajennusosa liki kaksinkertaisti keskussairaalan käytössä olleet tilat.

Vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä ja kustannuksista siirtyi kunnalliselle terveydenhuollolle 1.1.1984 alkaen. Samassa yhteydessä Keski-Suomen keskussairaalaan perustettiin lääkinnällisen kuntoutuksen yksikkö tehtävänään kuntoutuksen suunnittelu, koordinointi, koulutus ja seuranta.

–

Haukkalan lastenpsykiatrinen hoitolaitos siirtyi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliiton omistukseen vuoden 1983 lopussa. Haukkalan sairaalassa toimi lastenpsykiatrian vastuualueen lisäksi lastenpsykiatrian konsultaatiopoliklinikka ja vuonna 1983 aloittanut nuorisopsykiatrian vastuualue.

Keski-Suomen läänin alueella toimineet mielenterveystoimistot siirtyivät sairaanhoitopiirin hallintaan vuonna 1979. Hallintomuutoksen yhteydessä Keski-Suomen keskussairaalan kuntainliitto muutettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliitoksi.

–

Haukkalan psykiatriseen hoitolaitokseen perustettiin Keski-Suomen keskussairaalaan kuulunut lastenpsykiatrinen osasto lokakuussa 1973.

–

Keski-Suomen parantolasta tuli Kinkomaan sairaala, kun se liitettiin osaksi Keski-Suomen keskussairaalaa 1.1.1972 alkaen. Liitoksen taustalla oli lakimuutos, jonka seurauksena tuberkuloosipiirit lakkautettiin ja toiminnot yhdistyivät keskussairaaloihin.

Kinkomaan sairaalan mukana tulleet 335 potilaspaikkaa kasvattivat keskussairaalan vuodepaikat 896:een. Samalla keskussairaalan henkilökuntamäärä kohosi ensi kertaa yli tuhannen työntekijän.

Keski-Suomen Sädesairaala siirtyi 1.1.1970 Keski-Suomen keskussairaalan kuntainliiton hallintaan ja keskussairaalan sädehoito-osastoksi.

–

Keski-Suomen keskussairaalan leikkaustoiminta tehostui, kun sairaalaan perustettiin anestesiaosasto. Etenkin sairaalan alkuaikoina pula nukutuslääkäreistä oli hankaloittanut leikkaushoitoa. 

Samana vuonna Keski-Suomen keskussairaalan sisätautiosaston yhteyteen avattiin erillinen, nelipaikkainen sydänvalvontahuone. Uusi tarkkailuhuone paransi erityisseurantaa vaativien sydänpotilaiden hoitoa.

–

Jyväskylän yleisen sairaalan entisissä rakennuksissa toimineen valtion omistaman Jyväskylän ortopediasairaalan toiminta päättyi. Keski-Suomen keskussairaalan kuntainliitto vuokrasi kiinteistön käyttöönsä kirurgiseksi sairaalaksi ja sairaalan nimeksi tuli Ortopediasairaala.

—

Keski-Suomen syöpäyhdistyksen rakennuttama ja arkkitehtitoimisto Helge Railon suunnittelema Keski-Suomen Sädesairaala valmistui Jyväskylään toukokuussa 1967. Sairaalassa oli kaksi vuodeosastoa, joissa oli yhteensä 52 potilaspaikkaa, poliklinikka sekä toimenpidetilat sädehoidolle ja isotooppilaboratoriolle. Lääkäreitä oli kolme, tutkimus- ja hoitohenkilökuntaa 27 ja muuta henkilökuntaa 19. Fyysikon virkoja oli aluksi yksi. Ensimmäiset sädehoidot annettiin 1.6.1967.

—

Keski-Suomen keskussairaala ehti toimia vuosikymmenen ilman omaa patologia, kunnes 1964 keskussairaalaan perustettiin patologian osasto.  Kinkomaan lastenparantolasta vuokrattiin tiloja keskussairaalan lastenosaston käyttöön. Lastentautien osasto oli pitkään kärsinyt tilanahtaudesta johtuneesta ylikuormituksesta.  

Jyväskylässä avautui kaupungin omistama Kangasvuoren sairaala.  Keuruulla aloitti puolestaan kuntainliiton omistama psykiatrinen Juurikkaniemen sairaala.  

Ukonniemen Lastenpsykiatrinen Hoitolaitos aloitti toimintansa Palokassa tammikuussa 1955 kannatusyhdistyksen ylläpitämänä.  

—

Keski-Suomen keskussairaalan virallisia vihkiäisiä vietettiin syyskuussa 1955. Juhlaan kutsuttiin noin 250 juhlavierasta: valtiovallan, lääkintöhallituksen, rakennushallituksen ja lukuisten muiden hallintoelinten ja yhteisöjen edustajia. Juhlapuhujina olivat mm. keskussairaalan johtajaksi valittu ylilääkäri Oskar Herpola ja rakennustoimikunnan puheenjohtaja Kalle Järvinen. 

—

Uudessa keskussairaalassa oli 375 potilaspaikkaa, jotka jakaantuivat sisätautien, kirurgian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä silmätautien osastoryhmien kesken. Lisäksi sairaalaan kuului röntgenosasto, fysiatrinen osasto ja laboratorio. Sairaalassa työskenteli alkuvaiheessa 337 työntekijää, joista 17 oli lääkäreitä. Hoitohenkilökuntaa ja muuta huoltohenkilökuntaa oli molempia runsaat 150. 

Jyväskylän maalaiskunnan synnytyslaitos aloitti toimintansa Kuokkalan kartanossa. Se jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1967 asti. 

Keskussairaaloiden rakentamista säätelevä laki hyväksyttiin eduskunnassa ja keskussairaalaverkoston suunnittelu käynnistyi. 

—

Parantolaa laajennettiin rakentamalla päärakennukseen kaksi lisäkerrosta ja erillinen lastenparantola. Potilaspaikkojen määrä yli kaksinkertaistui 370:ään. 

Tuberkuloosi oli 1900-luvun alussa tappava kansantauti, johon sairastui vuosittain noin 45 000 suomalaista. Jyväskylän tuberkuloosihuoltopiirin tärkein tehtävä oli tuberkuloosin vastainen valistus sekä ennaltaehkäisevä työ. 

Kotisynnytykset olivat yleisiä 1900-luvun alkupuolella eikä aina paikalla ollut edes kätilöä. Synnytyksestä ei siten jäänyt jälkiä asiakirjoihin. Laki kätilöiden asettamisesta maalaiskuntiin (18/1920) annettiin vuonna 1920 ja laki kunnan kätilöistä (223/1944) vuonna 1944. Sotien jälkeen synnytykset siirtyivät sairaaloihin. 

Valtio perusti Jyväskylään vuonna 1896 synnytyslaitoksen, joka toimi kaupungin keskustassa. Vuonna 1920 synnytyslaitos muutti Mattilanpellolle, Mattilan talon päärakennukseen, jossa se toimi aina keskussairaalan perustamiseen asti 1954. 

Kunnalliset sairastuvat ja kunnansairaalat alkoivat hiljalleen yleistyä kunnanlääkäriverkoston kasvaessa. Keski-Suomen ensimmäinen kunnallinen sairastupa perustettiin Keuruulle.  

Kaupunginlääkärin tehtävään kutsuttiin kirurgian maisteri Jacob Forstén Helsingistä. Hänen vastuulleen siirtyi myös Jyväskylän yleisen sairaalan toiminta. 

Jyväskylään perustettiin yksityinen sairaala vuonna 1848 apteekkari Kristian Hobinin aloitteesta ja piirilääkäri Wolmar Schildtin myötävaikutuksella. Sairaala suljettiin kannattamattomana jo seuraavana vuonna, mutta avattiin uudelleen valtionavun turvin vuonna 1850. Sairaala siirtyi valtion haltuun vuonna 1862. 

Keski-Suomen ensimmäinen lääkärinvirka perustettiin Saarijärvelle. Piirilääkärien keskeisimmäksi tehtäväksi oli määritelty terveydenhuollon valvonta alueellaan, mutta he tekivät myös paljon potilastyötä. Saarijärveltä piirilääkärin virka siirrettiin vuonna 1837 vastaperustettuun Jyväskylään ja pian sen jälkeen virkaa tuli hoitamaan lääkäri Wolmar Schildt.