19.1.2021

Keski-Suomen Sairaala Nova avasi ovensa

Muutto Keski-Suomen keskussairaalasta tapahtui kahdessa erässä. Maanantaina 18.1. Sairaala Novaan muuttivat psykiatriset potilaat ja tiistaina 19.1. siirrettiin somatiikan vuodeosastojen 140 potilasta. Potilaiden siirtoon osallistui 11 sairaalan ulkopuolista ambulanssia ja erilaisia takseja, kuten mm. paaritakseja. 

1.12.2020

Sairaala Novan vihkiäiset

Rakennusliike SRV:n rakennuttama Keski-Suomen Sairaala Nova valmistui virallisesti 30.10.2020, kun SRV luovutti rakennuksen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. 

Sairaala Novan vihkiäisiä vietettiin 1.12.2020. Maailmanlaajuisen koronapandemian asettamien kokoontumisrajoitusten vuoksi tilaisuus järjestettiin virtuaalisena. Vihkiäisjuhlaa saattoi seurata Keski-Suomen sairaanhoitopiirin youtube-kanavalla.

2020

Korona-pandemia

Maailmanlaajuinen koronavirusepidemia Covid-19 levisi alkuvuodesta Suomeen. Keski-Suomen ensimmäiset positiiviset koronavirustapaukset todettiin maaliskuun alussa. 

2019

Automaattisen puheentunnistuksen käyttöönotto

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä aloitettiin asteittainen siirtyminen automaattiseen puheentunnistukseen potilastietojen saneluissa syksystä 2019 alkaen. Käyttöönotto laajeni kaikille erikoissairaanhoidon lääkäreille viimeistään Sairaala Novaan siirtymisen myötä. Lääkärin tekemät kirjaukset tallentuvat heti potilastietokantaan ja välittyvät muille ammattilaisille reaaliajassa, mikä parantaa mm. potilasturvallisuutta.

7.9.2018

Keski-Suomen Sairaala Novan harjannostajaiset

Sairaala Novan harjannostajaisia vietettiin sairaalan pääsisäänkäynnin aula- ja ruokalatilassa. Juhlapuheiden ja stand up-komiikan ohessa tarjolla oli perinteikästä hernekeittoa.

2018

HERKO-toiminta käynnistyi

Potilaslähtöinen kotiuttaminen eli heräämöstä kotiin -toiminta alkoi Keski-Suomen keskussairaalassa maaliskuussa 2018. HERKO-toimintamalliin valikoituvat potilaat, joiden arvioidaan tarvitsevat toimenpiteen jälkeen korkeintaan yhden seurantavuorokauden. Tiettyjen kotiutuskriteerien täyttyessä he kotiutuvat sairaalasta viimeistään toimenpiteen jälkeisenä aamuna. 

1.2.2017

Keski-Suomen Sairaala Novan peruskiven muuraus

Juhlatilaisuudessa peruskiveen muurattuun sylinteriin tallennettiin sairaalan suunnitteludokumentit, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja SRV:n vuosikertomukset, päivän sanomalehti Keskisuomalainen, perusasiakirja, juhlassa pidetyt tervehdykset, stetoskooppi, sairaanhoitajan kello sekä vuoden 2017 metallirahat.

2016

Liikuntalääketieteen poliklinikka

Suomen ensimmäinen liikuntalääketieteen poliklinikka aloitti toimintansa Keski-Suomen keskussairaalassa.

2016

Siivousrobotti

Keski-Suomen keskussairaalassa otettiin Suomessa ensimmäisenä sairaalana käyttöön siivousrobotti. Robotti oli sairaalahuoltajan työpari, joka liikkui itsekseen sairaalassa puhdistaen lattiapintoja.

2016

Juurikkaniemen sairaalan toiminta päättyi

Keski-Suomen viimeinen psykiatrinen sairaala sulki ovensa vuoden 2016 alussa. Keuruulla sijainneen Juurikkaniemen sairaalan toiminnot siirtyivät Keski-Suomen keskussairaalan yhteyteen.

2015

Palliatiivinen poliklinikka aloitti toimintansa

Sädesairaalan tiloissa toimintansa aloittaneen palliatiivisen poliklinikan tavoite on potilaan oireenmukainen ja kokonaisvaltainen hoito silloin, kun sairaus ei ole enää parannettavissa.

2014

Rytmihäiriöiden katetrihoidot

Keski-Suomen keskussairaalassa aloitettiin sydämen eteisvärinäpotilaiden katetrihoidot ensimmäisenä keskussairaalana Suomessa. Aiemmin potilaat hoidettiin yliopistosairaaloissa Kuopiossa ja Tampereella.

2014

Sähköinen itseilmoittautuminen

Ensimmäiset itseilmoittautumisautomaatit otettiin käyttöön Keski-Suomen keskussairaalan pääaulassa. Automaatilla potilaat voivat ilmoittautua omatoimisesti poliklinikkavastaanotoille.

2014

PET-TT kuvantaminen

Keski-Suomen keskussairaalassa otettiin käyttöön ensimmäisenä Suomen keskussairaaloista oma PET-TT –kuvantamislaite, jota käytetään esimerkiksi syövän levinneisyyden ja hoitojen tehon tutkimiseen. Aiemmin potilaat lähetettiin yliopistosairaaloihin kuvattavaksi.

2014

Kangasvuoren sairaalan sulkeminen

Jyväskylässä vuodesta 1958 toimineen Kangasvuoren sairaalan toiminta päättyi ja psykiatriset osastot siirrettiin Keski-Suomen keskussairaalaan ja Sädesairaalaan remontoituihin tiloihin. 

2014

Päätös uuden keskussairaalan rakentamisesta

Päätös uuden sairaalan suunnittelun aloittamisesta oli tehty vuoden 2011 lopussa. Tehtyjen suunnitelmien pohjalta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto päätti helmikuussa 2014 uuden sairaalan rakentamisesta Kukkumäkeen. 

2013

Ensihoidon järjestämisvastuu sairaanhoitopiireille

Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiireille vuoden 2013 alusta. Uutena ammattiryhmänä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoitopalveluissa aloitti kuusi kenttäjohtajaa.

2013

Kinkomaan sairaalan toiminta päättyi

Keuhkotautiparantolana vuonna 1930 alkaneen Kinkomaan sairaalan toiminta päättyi vuodenvaihteessa 2013–2014, kun sairaanhoitopiirin viimeisetkin osastotoiminnot siirrettiin Keski-Suomen keskussairaan yhteyteen valmistuneeseen lisärakennusosaan. Kinkomaan toimintojen asteittainen siirto keskussairaalan yhteyteen alkoi jo 2000-luvun alussa. Näistä symbolisesti merkittävin oli keuhkosairauksien yksikön toiminnan päättyminen Kinkomaalla 2008.

2013

Preoperatiivinen yksikkö

Keski-Suomen keskussairaalan preoperatiivinen yksikkö aloitti toimintansa maaliskuussa 2013. Leikkaukseen kotoa tulevat potilaat saapuivat toimenpiteeseen yksikön kautta ja suurin osa heistä kotiutui samana päivänä. 

2012

Moduulisairaala valmistui

Keski-Suomen keskussairaalan synnytyssalien ja vastasyntyneiden teho-osaston toiminnot siirtyivät kesäkuussa käyttöönotettuun moduulisairaalaan. Keskussairaalan kylkeen pikavauhtia kohonneen tilan käyttöönoton taustalla vaikuttivat sisäilmaongelmat ja Aluehallintovirastolta tullut määräys silloisten synnytyssalien käyttökieltoon asettamisesta. 

2011

Seututerveyskeskus

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin omistama liikelaitosmuotoinen Seututerveyskeskus aloitti toimintansa. Seututerveyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon palveluja kahdeksan keskisuomalaisen kunnan asukkaille. 

2011

Sairaalatoiminta päättyi Haukkalassa

Sisäilmaongelmista pitkään kärsineen lastenpsykiatrisen Haukkalan sairaalan toiminta päättyi, kun Keskussairaalanmäelle valmistui toimintaa varten uudistilat. Rakennus 45 otettiin käyttöön heinäkuussa.

2009

LEIKO-toiminta alkoi

LEIKO eli leikkaukseen kotoa -toimintamalli otettiin käyttöön Keski-Suomen keskussairaalassa osana operatiivista toimintaa. Toimintamallia oli pilotoitu jo maaliskuusta 2007 lähtien. Leiko potilaat tulevat toimenpiteeseen leikkauspäivän aamuna suoraan kotoa.

2009

Gravida

Suomessa sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonnat aloitettiin 1970-luvulla, jolloin seulontoja tarjottiin vain iäkkäämmille odottajille. 2000-luvun alussa kunnat velvoitettiin järjestämään kaikille raskaana oleville tasavertaiset sikiöseulontapalvelut. Keski-Suomen alueen seulontatutkimukset tehdään keskitetysti Keski-Suomen keskussairaalassa, jota varten perustettiin kesällä 2009 toimintansa aloittanut äitiys- ja sikiöntutkimuspoliklinikka Gravida.

2008

Tietotaitokeskus aloitti

Terveydenhuollon henkilöstön perus- ja täydennyskoulutusta tarjoavan Tietotaitokeskuksen (aiemmin Tietotaitopaja) toiminta käynnistyi Keski-Suomen keskussairaalassa.  Tietotaitokeskuksen monipuolinen koulutustarjonta tarjoaa välineitä ja menetelmiä, kuten simuloituja harjoitustilanteita ja simulaattorityöskentelyä, joiden turvin koulutettavat voivat kehittää taitojaan ennen potilastyöskentelyä sekä ylläpitää taitojaan esimerkiksi hätätilanteissa työskentelyä varten.

2008

Sisä-Suomen sairaalan toiminta päättyi

Aikuispsykiatriassa korostui 2000-luvun alussa avohoitopainotteisuus. Sen seurauksen Suolahdessa vuodesta 1953 asti toimineen psykiatrisen Sisä-Suomen sairaalan toiminta päättyi. Osastohoitoa vaatineet potilaat sijoitettiin Kangasvuoren sairaalaan Jyväskylässä. 

2008

Päivystykselle uudet tilat

Keski-Suomen keskussairaalan päivystysyksikön uudistilat valmistuivat kahdessa osassa vuosina 2006 ja 2008. Tiloihin sijoittuivat päivystyspoliklinikka, päivystys- ja infektio-osasto, silmätautien yksikkö ja sairaala-apteekki.

2007

Sähköiset potilastietojärjestelmät

Vuonna 2007 tuli voimaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, joka ohjasi terveydenhuollon toimijoiden sähköistä potilastietojen käsittelyä ja arkistointia. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön uusi potilastietojärjestelmä Effica vaiheittain vuosien 2005–2009 aikana. Järjestelmä sisälsi sekä sähköisen potilaskertomuksen että potilashallinnon. Samanaikaisesti kehitettiin alueellista tietojärjestelmäyhteistyötä terveyskeskusten kanssa. Keski-Suomessa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön lähes koko maakunnan alueella toimiva yhtenäistetty potilastietokanta vuonna 2011.  

2002

Keskitetty yöpäivystys

Keski-Suomen maakunnan terveyskeskusten yöpäivystys keskitettiin Keski-Suomen keskussairaalaan 11.11.2002 alkaen. Alkuvaiheessa yhteistyöhön tulivat mukaan Jyväskylän ohella Palokan, Laukaan, Konneveden, Hankasalmen, Joutsan, Ääneseudun, Viitasaaren, Pihtiputaan, Kinnulan ja Korpilahden-Muuramen terveyskeskukset.

2002

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset alkoivat

Keski-Suomen keskussairaalan ensimmäiset sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset tehtiin lokakuussa 2002. Seuraavana vuonna keskussairaalassa aloitettiin pallolaajennukset.

2002

Ruokapalvelulle ja päiväkirurgialle uudistilat

Keski-Suomen keskussairaalan neljännessä laajennusvaiheessa rakennettiin tilat sairaalan liikelaitosmuotoiselle ruokapalvelukeskukselle. Rakennusosaan sijoittuivat myös kahvila-ravintola Caterina sekä uusi päiväkirurginen yksikkö. Toiminnot aloittivat uusissa tiloissa toukokuussa 2002. 

1998

Keskussairaalan rakennushankkeet jatkuivat

Keski-Suomen keskussairaalan 1950-luvun rakennuskanta tuli 1990-luvulla peruskorjausikään, ja tiloja saneerattiin vastaamaan aikakauden tarpeita. Korkean vuodeosastosiiven peruskorjaus valmistui 1998. Samalla alimpia kerroksia laajennettiin, jotta saatiin tiloja dialyysiosastolle, fysiatrian poliklinikalle, sydänvalvonnalle ja kardiologiselle toiminnalle.

1997

Kylpyosaston toiminta päättyi

Aiemmin kaikki Keski-Suomen keskussairaalan vuodeosastoille tulevat potilaat saapuivat sairaalaan kylpyosaston kautta, jossa huolehdittiin myös potilaiden omien vaatteiden säilytyksestä. Vuodeosastoja saneerattiin 1990-luvun puolivälissä, jolloin potilashuoneisiin rakennettiin kylpyhuoneet sekä henkilökohtaisten tavaroiden säilytystilat. 

1997

Sairaanhoitopiirille verkkosivut

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensimmäiset verkkosivut aukesivat 4.11.1997.

1995

Keskussairaalan laajentaminen jatkui

Keski-Suomen keskussairaalan vuonna 1990 valmistunutta rakennusosaa korotettiin kahdella lisäkerroksella. Teho-osasto sai ensimmäiset tarkoitusta varten rakennetut tilat. Toiseen lisäkerrokseen sijoittui vatsakirurginen osasto.

1994

Ensimmäiset magneettitutkimukset

Keski-Suomen keskussairaalan radiologian osastolla aloitettiin magneettitutkimukset. Magneettikuvaukset paransivat etenkin keskushermoston sekä nivelten, vartalon alueen ja verisuonten diagnostiikkaa.

1992

Ensimmäiset tähystysleikkaukset

Ensimmäiset tähystysleikkaukset eli laparoskooppiset sappileikkaukset tehtiin Keski-Suomen keskussairaalassa vuonna 1992. Tähystysavusteinen kirurgia laajeni 1990-luvun kuluessa nopeasti monille leikkaushoidon aloille, vatsakirurgian ohella mm. rintakirurgiaan, nivelkirurgiaan ja naistentautien hoitoon.

1990

Keskussairaalan toinen laajennusosa valmistui

Jyväskylässä Vaasankadun varrella toimineen kirurgisen Ortopediasairaalan toimintojen korvaavat vuodeosastotilat valmistuivat Keski-Suomen keskussairaalan yhteyteen syksyllä 1990. Samalla vuonna 1850 alkanut sairaalatoiminta Jyväskylän keskustassa päättyi. Kiinteistö saneerattiin ensin kokous- ja juhlatilaksi ja 2010-luvulla asuinhuoneistoiksi.

1989

Psykiatriset sairaalat osaksi sairaanhoitopiiriä

 

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliiton toiminnon laajenivat, kun psykiatrisen sairaanhoidon vuodeosastotoiminnasta Keski-Suomen alueella vastanneet Kangasvuoren sairaala, Juurikkaniemen sairaala ja Sisä-Suomen sairaala liittyivät vuonna 1989 sairaanhoitopiirin kuntainliittoon.

1988

Lyhythoitoinen kirurgia alkoi

Lyhythoitoisen kirurgian eli ns. päiväkirurgian tavoitteena oli, että potilas pääsi kotiin toimenpiteen jälkeen jo samana päivänä. Keski-Suomen keskussairaala oli edelläkävijä lyhythoitoisen kirurgian toimintamuodon aloittamisessa samoin kuin keskitetyn, tähystystoimenpiteistä vastaavan endoskooppisen tutkimusyksikön toiminnassa. 

1987

Kuntoutuksen ja geriatrian osasto Kinkomaalle

Kuntoutuksen ja geriatrian osasto perustettiin Kinkomaan sairaalaan. Väestön keski-iän noustessa geriatrian eli vanhuudenhoidon erikoisala on sittemmin tullut yhä tärkeämmäksi terveydenhuollon osa-alueeksi.

1985

Keskussairaalan laajennus valmistui

Arkkitehtitoimisto H. Railon suunnittelema Keski-Suomen keskussairaalan ensimmäinen laajennusosa sijoittui vanhan sairaalarakennuksen pääsisäänkäynnin edustalle. Se oli ensimmäinen osa keskussairaalan pitkän aikavälin laajennussuunnitelmaa. Rakennusosaan tuli osasto-, poliklinikka- ja toimenpidetiloja sekä huolto- ja sosiaalitiloja. Sairaalassa avattiin mm. toinen leikkausosasto, poliklinikan toimenpideosasto sekä vastasyntyneiden teho-osasto. Laajennusosa liki kaksinkertaisti keskussairaalan käytössä olleet tilat.

1984

Röntgeniin uutta tekniikkaa

Keski-Suomen keskussairaalan röntgenosastolle hankittiin ensimmäinen ultraäänilaite. Seuraavana vuonna otettiin käyttöön ensimmäinen tietokonetomografialaitteisto.

1984

Kuntoutusyksikkö perustettiin

Vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä ja kustannuksista siirtyi kunnalliselle terveydenhuollolle 1.1.1984 alkaen. Samassa yhteydessä Keski-Suomen keskussairaalaan perustettiin lääkinnällisen kuntoutuksen yksikkö tehtävänään kuntoutuksen suunnittelu, koordinointi, koulutus ja seuranta.

1983

Suupoliklinikan toiminta alkoi

Suupoliklinikka aloitti toimintansa Keski-Suomen keskussairaalassa. Vuonna 2021 Keski-Suomen keskussairaalan hammas-, suu- ja leukakirurgian yksikkö on alansa suurin ei-yliopistollinen yksikkö Suomessa.

1983

Haukkala osaksi keskussairaalaa

Haukkalan lastenpsykiatrinen hoitolaitos siirtyi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliiton omistukseen vuoden 1983 lopussa. Haukkalan sairaalassa toimi lastenpsykiatrian vastuualueen lisäksi lastenpsykiatrian konsultaatiopoliklinikka ja vuonna 1983 aloittanut nuorisopsykiatrian vastuualue.

1982

Keskussairaalan laajentaminen alkaa

Keski-Suomen keskussairaalan laajennustarve oli käynyt ilmi jo 1960-luvulla. Etenkin keskussairaalan poliklinikkatilat olivat alkujaankin liian vähäiset. Laajennuksen suunnittelu päästiin aloittamaan vasta 1970-luvun lopulla, ja rakentaminen käynnistyi vuonna 1982. 

1979

Keskussairaalan kuntainliitosta sairaanhoitopiiriksi

Keski-Suomen läänin alueella toimineet mielenterveystoimistot siirtyivät sairaanhoitopiirin hallintaan vuonna 1979. Hallintomuutoksen yhteydessä Keski-Suomen keskussairaalan kuntainliitto muutettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliitoksi.

1975

Neurologialle oma osasto

Keski-Suomen keskussairaalaan avattiin 34-paikkainen neurologian osasto. Osa potilaspaikoista sijaitsi keskussairaalassa ja osa Kinkomaan sairaalassa.

1973

Lastenpsykiatria Haukkalaan

Haukkalan psykiatriseen hoitolaitokseen perustettiin Keski-Suomen keskussairaalaan kuulunut lastenpsykiatrinen osasto lokakuussa 1973.

1973

Teho-osasto ja dialyysiosasto avautuivat

Keski-Suomen keskussairaalaan avattiin tehostetun hoidon osasto. Tätä ennen tehostettua hoitoa tarvinneet potilaat, kuten tapaturmien uhrit, leikkauspotilaat tai tajuttomat potilaat, oli hoidettu tilapäisratkaisuilla sairaalan eri osastoilla. 

Samana vuonna keskussairaalassa käynnistyi myös keinomunuaisyksikön toiminta dialyysihoitoja varten.

1972

Parantolasta Kinkomaan sairaala

Keski-Suomen parantolasta tuli Kinkomaan sairaala, kun se liitettiin osaksi Keski-Suomen keskussairaalaa 1.1.1972 alkaen. Liitoksen taustalla oli lakimuutos, jonka seurauksena tuberkuloosipiirit lakkautettiin ja toiminnot yhdistyivät keskussairaaloihin.

Kinkomaan sairaalan mukana tulleet 335 potilaspaikkaa kasvattivat keskussairaalan vuodepaikat 896:een. Samalla keskussairaalan henkilökuntamäärä kohosi ensi kertaa yli tuhannen työntekijän.

1972

Kansanterveyslaki

 

Kansanterveyslaki siirsi terveydenhuollon painopistettä sairaanhoidosta terveydenhoitoon ja korosti sairauksien ennaltaehkäisyn tarvetta sekä avohoitoa. Lain myötä kunnanlääkärijärjestelmä ja kunnansairaalat jäivät historiaan ja niiden tilalle tulivat terveyskeskukset. 

1970

Sädesairaala kuntainliitolle

Keski-Suomen Sädesairaala siirtyi 1.1.1970 Keski-Suomen keskussairaalan kuntainliiton hallintaan ja keskussairaalan sädehoito-osastoksi.

1969

Lastenkirurgialle omat tilat

Keski-Suomen keskussairaalaan perustettiin lastenkirurgian osasto. Tilat rakennettiin keskussairaalan korkean vuodeosastosiiven ylimpään kerrokseen. Tätä ennen kirurgista hoitoa vaatineet lapsipotilaat oli jouduttu sijoittamaan aikuisten kanssa samalle osastolle.

1968

Anestesiaosasto ja sydänvalvonta

Keski-Suomen keskussairaalan leikkaustoiminta tehostui, kun sairaalaan perustettiin anestesiaosasto. Etenkin sairaalan alkuaikoina pula nukutuslääkäreistä oli hankaloittanut leikkaushoitoa. 

Samana vuonna Keski-Suomen keskussairaalan sisätautiosaston yhteyteen avattiin erillinen, nelipaikkainen sydänvalvontahuone. Uusi tarkkailuhuone paransi erityisseurantaa vaativien sydänpotilaiden hoitoa.

1967

Jokilaakson sairaala

Jämsän, Jämsänkosken ja Kuhmoisten omistama Jokilaakson sairaala aloitti toimintansa Jämsässä vuonna 1967. Jokilaakson aluesairaala oli 1970-luvulta lähtien merkittävä keskussairaalan yhteistyökumppani erityisesti leikkausjonojen purkamisessa.

1967

Ortopediasairaala osaksi keskussairaalaa

Jyväskylän yleisen sairaalan entisissä rakennuksissa toimineen valtion omistaman Jyväskylän ortopediasairaalan toiminta päättyi. Keski-Suomen keskussairaalan kuntainliitto vuokrasi kiinteistön käyttöönsä kirurgiseksi sairaalaksi ja sairaalan nimeksi tuli Ortopediasairaala.

1967

Heräämö avattiin keskussairaalassa

Keski-Suomen keskussairaalan leikkausosastolla ei alkuaikana ollut heräämöä, vaan potilaat heräilivät anestesiasta leikkaussalissa. Heräämön valmistuminen tehosti leikkaussalien käyttöä ja paransi potilasturvallisuutta, kun anestesiasta herääminen tapahtui hoitajien jatkuvan valvonnan alla. 

1967

Syöpäpotilaille oma sairaala  

Keski-Suomen syöpäyhdistyksen rakennuttama ja arkkitehtitoimisto Helge Railon suunnittelema Keski-Suomen Sädesairaala valmistui Jyväskylään toukokuussa 1967. Sairaalassa oli kaksi vuodeosastoa, joissa oli yhteensä 52 potilaspaikkaa, poliklinikka sekä toimenpidetilat sädehoidolle ja isotooppilaboratoriolle. Lääkäreitä oli kolme, tutkimus- ja hoitohenkilökuntaa 27 ja muuta henkilökuntaa 19. Fyysikon virkoja oli aluksi yksi. Ensimmäiset sädehoidot annettiin 1.6.1967.

1965

Ihotautiosasto Kinkomaalle 

Keski-Suomen keskussairaalan ihotautiosasto aloitti toimintansa Kinkomaalla. Tuberkuloosipotilaiden määrän väheneminen vapautti parantolasta tiloja, joita vuokrattiin tilan puutteesta kärsineen keskussairaalan käyttöön.  

1964

Uusia erikoisaloja

Keski-Suomen keskussairaala ehti toimia vuosikymmenen ilman omaa patologia, kunnes 1964 keskussairaalaan perustettiin patologian osasto.  Kinkomaan lastenparantolasta vuokrattiin tiloja keskussairaalan lastenosaston käyttöön. Lastentautien osasto oli pitkään kärsinyt tilanahtaudesta johtuneesta ylikuormituksesta.  

1962

Lastenpsykiatrian hoito Haukkalaan 

Ukonniemen Lastenpsykiatrisen hoitolaitoksen uudet toimitilat valmistuivat Jyväskylän Haukkalaan. Samassa yhteydessä laitoksen nimeksi tuli Haukkalan lasten neuro-psykiatrinen hoitolaitos. 

1958

Lisää psykiatrisia B-mielisairaaloita 

Jyväskylässä avautui kaupungin omistama Kangasvuoren sairaala Keuruulla aloitti puolestaan kuntainliiton omistama psykiatrinen Juurikkaniemen sairaala.  

1957

Keskussairaala kuntainliitolle 

Keski-Suomen keskussairaalapiirin kuntainliitto perustettiin 1.1.1957. Samalla Keski-Suomen sairaala siirtyi valtiolta kuntainliiton omistukseen. 

1955

Lastenpsykiatrinen hoitotyö käynnistyi

Ukonniemen Lastenpsykiatrinen Hoitolaitos aloitti toimintansa Palokassa tammikuussa 1955 kannatusyhdistyksen ylläpitämänä 

1955

Jyväskylän invalidisairaala

Jyväskylän yleisen sairaalan entisessä kiinteistössä aloitti kesällä 1955 toimintansa valtion ylläpitämä Jyväskylän invalidisairaala, jossa hoidettiin sotainvalideja, synnynnäisesti liikuntarajoitteisia potilaita sekä kuntoutusta vaativia poliopotilaita. Sairaalan nimi muuttui vuonna 1961 Jyväskylän ortopediasairaalaksi. 

1955

Keskussairaalan vihkiäiset 

Keski-Suomen keskussairaalan virallisia vihkiäisiä vietettiin syyskuussa 1955. Juhlaan kutsuttiin noin 250 juhlavierasta: valtiovallan, lääkintöhallituksen, rakennushallituksen ja lukuisten muiden hallintoelinten ja yhteisöjen edustajia. Juhlapuhujina olivat mm. keskussairaalan johtajaksi valittu ylilääkäri Oskar Herpola ja rakennustoimikunnan puheenjohtaja Kalle Järvinen. 

 

1954

Sairaanhoitajien koulutus alkaa 

Uusi Keski-Suomen keskussairaala kärsi työvoimapulasta, minkä vuoksi kaikkia osastoja ei heti voitu avata. Tilanteen helpottamiseksi Jyväskylässä aloitettiin sairaanhoitajien koulutus ylimääräisellä sairaanhoitajakurssilla syksyllä 1954. 

1954

Keski-Suomen keskussairaala avasi ovensa 5.4.1954

Uudessa keskussairaalassa oli 375 potilaspaikkaa, jotka jakaantuivat sisätautien, kirurgian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä silmätautien osastoryhmien kesken. Lisäksi sairaalaan kuului röntgenosasto, fysiatrinen osasto ja laboratorio. Sairaalassa työskenteli alkuvaiheessa 337 työntekijää, joista 17 oli lääkäreitä. Hoitohenkilökuntaa ja muuta huoltohenkilökuntaa oli molempia runsaat 150. 

 

1953

Sisä-Suomen sairaala aukeaa Suolahdessa 

Kattava mielisairaalaverkosto rakentui Suomeen 1950-luvulla, jolloin säädetty mielisairaanhoitolaki määritti hoitovastuun kunnille. Keski-Suomeen rakennettiin kolme pitkäaikahoitoa tarjoavaa B-mielisairaalaa. Niistä ensimmäisenä aloitti toimintansa Keski-Suomen pohjoisten kuntien omistama Sisä-Suomen sairaala, joka oli samalla maamme ensimmäinen B-mielisairaala.  

1949

Maalaiskunnalle oma synnytyssairaala

Jyväskylän maalaiskunnan synnytyslaitos aloitti toimintansa Kuokkalan kartanossa. Se jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1967 asti. 

1947

Keski-Suomen keskussairaalan suunnittelu alkoi

Keski-Suomen keskussairaalan perustamisasiakirja allekirjoitettiin huhtikuun 25. päivänä vuonna 1947 Jyväskylän Kunnallistalon juhlasalissa. Uuden sairaalan saaminen Keski-Suomeen oli ollut vireillä 1930-luvun lopulta lähtien, mutta vasta keskussairaalalaki määritteli periaatteet valtion ja kuntien yhteisen sairaalaverkoston suunnittelulle Suomessa. Sairaaloiden rakennustöiden aloittaminen lykkääntyi sota- ja pulavuosien takia 1950-luvun alkuun. Ensimmäisenä uusista keskussairaaloista valmistui Pohjois-Karjalan keskussairaala vuonna 1953. 

1943

Keskussairaalalaki säädettiin

Keskussairaaloiden rakentamista säätelevä laki hyväksyttiin eduskunnassa ja keskussairaalaverkoston suunnittelu käynnistyi. 

1941

Calmette-rokotukset

Suomessa aloitettiin Calmette-rokotukset tuberkuloosia vastaan. Jyväskylän tuberkuloosihuoltopiirin ensimmäiset rokotukset annettiin vuonna 1943.

1938

Keski-Suomen parantolan laajennus

Parantolaa laajennettiin rakentamalla päärakennukseen kaksi lisäkerrosta ja erillinen lastenparantola. Potilaspaikkojen määrä yli kaksinkertaistui 370:ään. 

1930

Keuhkotautiparantola Kinkomaalle

_

Tuberkuloosipotilaita varten Kinkomaalle valmistui  Keski-Suomen parantola, joka oli Suomen ensimmäinen kuntainliiton omistama piiriparantola.

Henkilökunnan muodostivat kolme lääkäriä ja yhdeksän sairaanhoitajaa. Potilaspaikkoja oli 150. 

Kuvassa parantola pian valmistumisen jälkeen.

 

1927

Jyväskylän tuberkuloosihuoltopiiri

Tuberkuloosi oli 1900-luvun alussa tappava kansantauti, johon sairastui vuosittain noin 45 000 suomalaista. Jyväskylän tuberkuloosihuoltopiirin tärkein tehtävä oli tuberkuloosin vastainen valistus sekä ennaltaehkäisevä työ. 

1921

MLL:n Jyväskylän osasto perustettiin

 

Mannerheimin Lastensuojeluliiton aloitteesta Suomeen luotiin neuvolaverkosto.  Järjestön Jyväskylän osaston Tourukadun toimipisteessä toimi lastenneuvola. 

1920

Laki kätilöiden asettamisesta maalaiskuntiin

Kotisynnytykset olivat yleisiä 1900-luvun alkupuolella eikä aina paikalla ollut edes kätilöä. Synnytyksestä ei siten jäänyt jälkiä asiakirjoihin. Laki kätilöiden asettamisesta maalaiskuntiin (18/1920) annettiin vuonna 1920 ja laki kunnan kätilöistä (223/1944) vuonna 1944. Sotien jälkeen synnytykset siirtyivät sairaaloihin. 

1903

Jyväskylän yleisen sairaalan uusi päärakennus valmistui

Jyväskylän yleisen sairaalan päärakennus paloi kahteen kertaan vuosina 1885 ja 1901. Vuonna 1903 valmistuneen jugend-tyylisen päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt. 

1896

Synnytyslaitos Jyväskylään

Valtio perusti Jyväskylään vuonna 1896 synnytyslaitoksen, joka toimi kaupungin keskustassa. Vuonna 1920 synnytyslaitos muutti Mattilanpellolle, Mattilan talon päärakennukseen, jossa se toimi aina keskussairaalan perustamiseen asti 1954. 

1892

Kulkutautisairaala Jyväskylään 

Ennen tehokkaiden lääkkeiden ja rokotteiden kehittämistä eristäminen oli paras keino estää tarttuvien tautien leviäminen. Potilaita hoidettiin kunnansairaaloiden kuumetautiosastoilla tai kuumesairaaloissa, jotka olivat yleensä tilapäisiä ja suljettiin epidemian mentyä ohi. Jyväskylässä toimi pysyvästi erillinen kulkutautisairaala. 

1889

Keuruun kunnansairaala perustettiin

Kunnalliset sairastuvat ja kunnansairaalat alkoivat hiljalleen yleistyä kunnanlääkäriverkoston kasvaessa. Keski-Suomen ensimmäinen kunnallinen sairastupa perustettiin Keuruulle.  

1882

Suomen ensimmäinen kunnanlääkäri Viitasaarelle

 

Kunnallisen terveydenhuollon kehittyminen alkoi vuoden 1878 terveydenhoitosäännöstä, jolla kunnat ja kaupungit velvoitettiin perustamaan terveydenhuoltolautakuntia. Seuraava suuri askel kehityksessä oli kaupungin- ja kunnanlääkäriverkoston luominen. Suomen ensimmäinen kunnanlääkäri palkattiin Viitasaarelle vuonna 1882. 

Viitasaaren kunnanlääkäri piti vastaanottoa Pihtiputaalla pari kertaa kuukaudessa. Kuvassa Pihtiputaan kunnansairaala vihkiäispäivänä vuonna 1914. Samana vuonna työnsä aloitti Pihtiputaan oma kunnanlääkäri.

Kuva: Nestor Saastamoinen, Keski-Suomen museo. 

1861

Jyväskylään perustettiin kaupunginlääkärin virka

Kaupunginlääkärin tehtävään kutsuttiin kirurgian maisteri Jacob Forstén Helsingistä. Hänen vastuulleen siirtyi myös Jyväskylän yleisen sairaalan toiminta. 

1857

Jämsään piirilääkärin virka

Lääkäriverkostoa kasvatettiin valtakunnallisesti 1850-luvulla perustamalla uusia piirilääkäripiirejä. Keski-Suomen toinen piirilääkäri aloitti työnsä Jämsässä, kun Hämeen piirilääkärin alueesta erotettiin Hollolan, Jämsän, Tammelan ja Kangasalan piirit  

1850

Jyväskylän yleinen sairaala aloitti toimintansa 

Jyväskylään perustettiin yksityinen sairaala vuonna 1848 apteekkari Kristian Hobinin aloitteesta ja piirilääkäri Wolmar Schildtin myötävaikutuksella. Sairaala suljettiin kannattamattomana jo seuraavana vuonna, mutta avattiin uudelleen valtionavun turvin vuonna 1850. Sairaala siirtyi valtion haltuun vuonna 1862. 

1828

Jyväskylän ensimmäinen apteekki perustettiin 

Jyväskylän ensimmäinen apteekkari oli Carl Ingman. Hän hoiti apteekkia veljensä kanssa jo ennen kaupungin perustamista. Apteekki sijaitsi nykyisen Kauppakatu 16:n kohdalla.  

1819

Saarijärven piirilääkärin virka perustettiin

 

Keski-Suomen ensimmäinen lääkärinvirka perustettiin Saarijärvelle. Piirilääkärien keskeisimmäksi tehtäväksi oli määritelty terveydenhuollon valvonta alueellaan, mutta he tekivät myös paljon potilastyötä. Saarijärveltä piirilääkärin virka siirrettiin vuonna 1837 vastaperustettuun Jyväskylään ja pian sen jälkeen virkaa tuli hoitamaan lääkäri Wolmar Schildt 

 

Aikajanan kuvitus: Illustrator Henna