Keski-Suomen keskussairaala –
Helmi maamme sairaalain joukossa

1. Keskussairaalahankkeen taustat

Jyväskylässä oli suunniteltu huonokuntoisen ja ahtaan Yleisen sairaalan korvaamista uudella sairaalalla jo 1930-luvulla, mutta toinen maailmansota keskeytti hankkeen. Keskussairaalalain hyväksyminen vuonna 1943 toimi sysäyksenä koko Suomen kattavan keskussairaalaverkoston rakentamiselle.

Keski-Suomen keskussairaalan rakentaminen käynnistettiin vuonna 1950 Jyväskylän kaupungin lahjoittamalla tontilla. Suomeen valmistui 1950-luvulla kuusi keskussairaalaa valtion ja kuntien yhteistyöllä. 1.

Keski-Suomen keskussairaalan perustamisasiakirja allekirjoitettiin vuonna 1947 Jyväskylän kunnallistalossa.
Kuva: Antti Pänkäläinen, Keski-Suomen museo.

Keski-Suomen keskussairaalan rakennustyöt käynnistyivät elokuussa 1950. Ensimmäistä lapiollista kaivamassa keskussairaalan rakennustoimikunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Kalle Järvinen.

2. Keski-Suomen keskussairaalan suunnittelu

Suomen ensimmäisten keskussairaaloiden suunnittelulle ei löytynyt 1940-luvulla kotimaista mallia. Keski-Suomessa ideoita haettiin sekä Ruotsista että suunnittelussa askeleen edellä olleesta Pohjois-Karjalan keskussairaalasta Joensuussa. Lisäksi apuna käytettiin useiden erikoisalojen lääkäreiden asiantuntemusta.

Keski-Suomen keskussairaala edusti aikansa uusinta rakennustapaa. Sairaalan suunnittelussa otettiin huomioon niin hoitoympäristö kuin eri toimintojen sijoittuminen sekä potilaiden ja henkilökunnan luontevat liikkumisreitit.

Kerrosleikkauskuvasta (vasemmalla) näkyy, että sairaalan pohjakerros oli varattu alun perin huoltoliikenteelle. Seuraavassa kerroksessa oli ajalle tyypillinen kylpyosasto, sillä potilashuoneissa ei ollut omia kylpytiloja. Röntgen ja laboratorio sijaitsivat 2. kerroksessa A-siivissä ja niiden yläpuolella leikkausosasto ja synnytyssalit. Vuodeosastosiiven 8. kerroksessa erikoisuutena oli vuodeosasto lääkäreiden yksityispotilaita varten.

Keski-Suomen keskussairaalan sisääntulokerroksen pohjapiirros (alla). Pääsisäänkäynnistä oli aulan kautta suora kulku vuodeosastoille D-siipeen. Aulan molemmilla puolilla A1- ja A2-siivessä sijaitsivat hallinnolliset tilat toimistoineen. B- ja C-siivessä toimivat lastenosastot ja synnytysvuodeosastot. F-siivessä oli poliklinikka ja E-siivessä henkilökunnan ruokala sekä sairaalan keskuskeittiö.

3. Sairaala valmistuu

Arkkitehtitoimisto Cedercreutz & Railon suunnittelemat Keski-Suomen keskussairaalan punatiiliset rakennukset valmistuivat Kukkumäkeen vuonna 1954. Päärakennuksen lisäksi alueella sijaitsivat lämpökeskus ja pesula, teknisen henkilökunnan asuinrakennus, kolme apu- ja hoitohenkilökunnan asuinkerrostaloa, ylilääkäreiden rivitalo sekä apulaislääkäreiden pienoiskerrostalo.

Sairaalan näkyvä sijainti korkean mäen päällä muutti alueen kaupunginpuoleisen rinteen nimen nopeasti Keskussairaalanmäeksi. Myös Valmet Oy:n Rautpohjan tehtaan valimon ohi kulkeva Tehtaankatu nimettiin uudelleen Keskussairaalantieksi.

Keski-Suomen keskussairaalan maamerkkinä erottui 9-kerroksinen vuodeosastosiipi. Siihen liittyivät säteittäisesti matalammat siipiosat, joihin sijoittuivat poliklinikka- ja toimenpidetilat, leikkausosasto sekä hallinnolliset tilat. Kuva: Kauko Kippo

Keski-Suomen keskussairaala valmistui silloisen kaupunkirakentamisen reunamille, metsämaiseman keskelle. Taustalla avautuu näkymä Hippoksen yli kohti Harjua ja keskusta-aluetta. Kuva: Kauko Kippo

Keski-Suomen keskussairaalan pääsisäänkäynti sijaitsi matalien rakennussiipien puolivälissä katoksen alla. Oikealla poliklinikkarakennus. Sairaalan etupihalla avautui puistomainen maisema. Kuva: Impi Havas

K-S keskussairaalan rakennukset

Näkemys hyvästä hoitoympäristöstä ja sen terapeuttisista vaikutuksista oli ulotettu sairaalan seinienkin ulkopuolelle. Keski-Suomen keskussairaalan vehreä piha-alue muodosti puistomaisen ja rauhallisen ympäristön. Laaja piha-alue kutistui vähitellen 1980-luvulla alkaneen sairaalan laajennusrakentamisen myötä. Kuva: Kauko Kippo

K-S keskussairaalan piha-alue

K-S keskussairaalan lämpökeskus

Vuodeosastosiiven lisäksi toinen Keskussairaalanmäen maamerkki oli lämpökeskusrakennuksen yhteydessä kohonnut piippu. Alkuvaiheessa Keski-Suomen keskussairaalan lämmitys tapahtui puilla, mistä syystä lämpökeskuksen ympäristöön varastoitiin suuret määrät polttopuuta. Sairaalan lämpö-, vesi- ja sähköntuotannosta sekä huoltotöistä vastasivat omat kone- ja huoltomiehet. Lämpökeskuksen kanssa samassa rakennuksessa sijaitsi pesula, jossa sairaalan valtava kuivausmankeli kuivasi ja mankeloi noin 300 lakanaa tunnissa. Kuva: Impi Havas

4. Modernit tilat

Keski-Suomen keskussairaalaan perustettiin alkuvaiheessa seitsemän erikoisalan osastoryhmät, joilla oli yhteensä 375 potilaspaikkaa. Työntekijöitä oli 337, joista lääkäreitä 17. Suurimmat osastoryhmät olivat sisätaudeilla ja kirurgiassa, joilla oli yhteensä kuusi vuodeosastoa. Keskussairaalassa toimi myös naistentautien osasto ja kaksi lastenosastoa sekä synnytysvuodeosasto. Pienempiä osastoryhmiä olivat korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto sekä silmäosasto. Lisäksi oli leikkausosasto, röntgenosasto, laboratorio sekä kuntoutuksesta vastannut fysiatrinen osasto.

K-S keskussairaalan potilashuone

Potilashuoneiden liian kirkkaita valoja ja valovaihteluita vältettiin, sillä suunnittelijoiden mukaan ”tällaiset kontrastit ovat riittäviä häikäisemään ja vaivaamaan terveitäkin henkilöitä ja vielä suuremman rasituksen ne muodostavat sairaalle”. Potilashuoneiden valaistus koostui kattoon upotetuista yleisvalaisimista, kattoon suuntautuvista ikkunaseinän valaisimista sekä sängyn yläpuolisista vuodevalaisimista. Toimenpiteiden kannalta valaistus osoittautui kuitenkin riittämättömäksi. Kuva: Kauko Kippo

K-S keskussairaalan vuodeosaston päivähuone

Kokonaisvaltainen ja potilaslähtöinen sairaalasuunnittelu oli lähtökohta, joka näkyi myös Keski-Suomen keskussairaalan sisustusratkaisuissa sekä kalustesuunnittelussa. Lisäksi potilaiden viihtyvyyteen panostettiin sijoittamalla päivähuone kunkin vuodeosastokerroksen päähän, mistä avautui näköala sairaalan puistomaiselle pihalle. Kuva: Impi Havas

K-S keskussairaalan lastenosaston aurinkoparveke

Lastenosastojen yhteydessä oli aurinkoparvekkeet, joille pienet lapsipotilaat pääsivät päiväunille.

KSSHP-sairaalamuseo-kansi

Leikkaussaleja oli alkuun yhdeksän, ja niiden varustelu oli erinomainen. Ongelmia tuottivat kuitenkin vakituisen anestesialääkärin sekä heräämön puuttuminen. Leikkaussalien väritys herätti aikalaisissa kummastusta, sillä Suomen sosiaalidemokraatti -lehti uutisoi asiasta huhtikuussa 1954: ”… leikkaussalit on maalattu maallikon mielestä oudon vihreiksi, mutta tällä värillä on kuulemma rauhoittava vaikutus sekä potilaisiin että lääkäreihin, joten sen tärkeyden ymmärtää.” Kuva: J.M. Erikson

Työskentelyä K-S keskussairaalan huoltokeskuksessa

Keski-Suomen keskussairaalan uutuutena oli huoltokeskus, jonka tehtäviin kuului sideaineiden valmistus ja sterilointi sekä neula- ja ruiskuhuollosta vastaaminen. Sidetarvikkeiden valmistusta huoltokeskuksessa vuonna 1958.

Instrumenttihuoltoa K-S keskussairaalan leikkausosastolla

Erillistä välineiden huollosta vastannutta sterilointikeskusta ei ollut, vaan työ tehtiin osastoilla. Instrumenttihuoltoa leikkausosastolla 1950–60-luvun taitteessa.

K-S keskussairaalan vanhan poliklinikan odotusaula

Alkuvuosina Keski-Suomen keskussairaalan poliklinikalla ei vielä ollut käytössä ajanvarausta. Lähetteellä keskussairaalaan ohjatut potilaat hoidettiin jonotusperiaatteella saapumisjärjestyksessä. Poliklinikan keskuksena toiminut lasikattoinen odotusaula tulikin tutuksi omaa vuoroaan odottaville. Kuva: Kauko Kippo

Asiakkaita K-S keskussairaalan vanhassa kanttiinissa

Poliklinikan yhteydessä toimi kanttiini, josta potilaat saattoivat ostaa pientä purtavaa ja virvokkeita. Kahvion ylläpidosta vastasi Sairaanhoitajien Liiton Keski-Suomen paikallisyhdistys. Pääaulassa oli myös erillinen makeiskioski. Kuva: Impi Havas

K-S keskussairaalan vanha henkilökunnan ruokala

Henkilökunnan ruokala sijaitsi sitä varten varatussa keittiösiivessä, jossa oli myös keskuskeittiö ja ruuan varastointiin ja käsittelyyn suunnitellut tilat. Ruokalassa aikansa uutuutena oli itsepalvelulinjasto, josta saattoi itse annostella ateriansa. Ruokalassa vallitsi tiukka hierarkia. Lääkäreille oli varattu omat kabinetit, kun taas hoitohenkilökunta söi isossa ruokasalissa. Kuva: Impi Havas

K-S keskussairaalan keittiön henkilökuntaa työssään

Potilasruoka kuljetettiin keskuskeittiöltä osastoille sähköjunien vetämissä vaunuissa. Kuva: Kauko Kippo

5. Henkilökunnan asuntolat

Keski-Suomen keskussairaalan eri henkilöstöryhmiä varten rakennettiin erikokoisia asuntoja. Pienasunnot oli tarkoitettu yksin asuville, suuremmat perheellisille. Hoito- ja apuhenkilökuntaa varten oli yhteensä kahdeksan kaksiota ja 188 yksiötä. Ne sijaitsivat korkeissa kerrostaloissa, joissa oli myös yhteiset seurustelutilat sekä saunat ja varastotiloja. Asuntojen kalustamisessa noudatettiin aikakaudelle tyypillistä hierarkiaa, ylihoitajilla oli isoimmat ja parhaiten varustellut kaksiot.

K-S keskussairaalan hoitohenkilökunnan asuintalo

K-S keskussairaalan ylilääkäreiden asuintalo

Asuntojen sijoittelu heijasteli aikakauden vallitsevaa hierarkiaa. Arvoasteikossa korkeimmalle sijoittuneille ylilääkäreille ja heidän perheilleen oli varattu rivitalo sairaala-alueen reunamilta. Alilääkärit asuivat rivitalon läheisyydessä pienoiskerrostalossa. Kuva: Impi Havas

K-S keskussairaalan alilääkäreiden asuintalo

K-S keskussairaalan teknisen henkilökunnan asuinrakennus

Keskussairaalan teknisestä huollosta vastanneet työntekijät perheineen asuivat pienissä kaksioissa aivan sairaalan kupeessa sijaitsevassa rakennuksessa (kuvassa etualalla). Kuva: Kauko Kippo

Ylihoitajan asunto K-S keskussairaalan henkilökunnan asuintalossa

Keski-Suomen keskussairaalan ylihoitaja Aira Arvelan (oik.) asunto vuonna 1954. Kuva: Impi Havas

Hoitohenkilökunnan asunto K-S keskussairaalan alueella

Hoitohenkilökunnan valmiiksi kalustettuja yksiöitä. Kalusteita hankittiin muun muassa Artekilta ja Askolta. Osa Keski-Suomen keskussairaalaa varten hyvissä ajoin hankituista kalusteista lainattiin vuoden 1952 Helsingin olympialaisten kisakylän kalustamiseen, jonka jälkeen ne toimitettiin Jyväskylään. Kuva: Impi Havas

Yksiö K-S keskussairaalan hoitohenkilökunnan asuintalossa

K-S keskussairaalan hoitohenkilökunnan asuintalon takkahuone

Asuinkerrostalojen yläkerrassa oli yhteinen seurustelutarkoitukseen varattu takkahuone. Tilasta avautui näköala kauas metsikön yli.
Kuva: Impi Havas

6. Toiminta käynnistyy

Keski-Suomen keskussairaala aloitti toimintansa 1.4.1954, jolloin sairaala esiteltiin lehdistölle ja henkilökunta pääsi tutustumaan uuteen työpaikkaansa. Potilaille sairaala avautui huhtikuun 5. päivänä, kun Jyväskylän yleisessä sairaalassa, Vaasankadulla olleet 85 potilasta kuljetettiin ambulansseilla ja linja-autolla uuteen keskussairaalaan.

Keski-Suomen keskussairaala kärsi alkuun henkilökuntapulasta ja kaikkia sairaalan osastoja ei heti voitu ottaa käyttöön. Esimerkiksi jyväskyläläiset synnyttäjät suuntasivat Mattilan kaupunginosassa toimineeseen synnytyslaitokseen syksyyn 1954 asti. Maalaiskuntalaiset synnyttivät Kuokkalan kartanossa omassa synnytyslaitoksessaan vuoteen 1967.

Ensimmäistä potilasta kuljetetaan K-S keskussairaalaan

Keski-Suomen keskussairaalan ensimmäinen potilas oli Mattilan kaupunginosassa vesi- ja viemärijohtotyömaalla loukkaantunut rakennustyömies. Alkuun ei ollut täysin selvää, minne potilas piti kuljettaa. Ambulanssi ehtikin pari kertaa ajaa uuden keskussairaalan ja Jyväskylän yleisen sairaalan väliä, ennen kuin loukkaantunut vastaanotettiin keskussairaalaan ja vietiin heti leikkaukseen. Kuvaaja tuntematon

Airueet K-S keskussairaalan pihalla vihkiäispäivänä

Keski-Suomen keskussairaalan vihkiäisiä juhlittiin yli vuosi toiminnan aloittamisen jälkeen 4. päivänä syyskuuta vuonna 1955. Juhlaan kutsuttiin noin 250 vieraan yleisö. Sairaanhoitaja-airueet Salli Poikolainen ja Kirsti Koskinen toivottivat juhlavieraat tervetulleiksi sairaalan pihassa. Kuva Kauko Kippo

Ristiäiset K-S keskussairaalassa

Keski-Suomen keskussairaalan 46 paikkaisen synnytysosaston ensimmäinen vauva syntyi 1.10.1954 klo 23.36. Tämä tuore jyväskyläläistyttö painoi 4 250 grammaa ja hänet kastettiin juhlallisin menoin 11.10.1954 keskussairaalassa. Tilaisuudessa oli käytössä arkkitehtitoimisto Cedercreutz & Railon suunnittelema ja Orno Oy:n keskussairaalaa varten valmistama kastepöytä. Kastemaljan suunnittelusta vastasi Tapio Wirkkala. Kastetilaisuudessa vauva oli puettu käsityönopettaja Helvi Murolen Keski-Suomen keskussairaalalle suunnittelemaan ja valmistamaan kastemekkoon. Kasteen suoritti pastori Erkki Kiviranta. Kuvat: Kuvapalvelu Laaksovirta

K-S keskussairaalaan suunniteltu kastepöytä

7. Sairaala ei olekaan täydellinen

Lehtikirjoituksissa Keski-Suomen keskussairaalaa kuvailtiin muun muassa määritteillä komea, uudenaikaisin ja helmi maamme sairaalain joukossa. Alkuhuuman jälkeen huomattiin, ettei Keski-Suomen keskussairaala ollutkaan täydellinen. Lääketieteen nopea kehittyminen 1950-luvulta lähtien, uusien erikoisalojen syntyminen sekä potilas- ja henkilökuntamäärien kasvu asettivat vielä uutuuttaan hohtavan sairaalan kapasiteetin nopeasti koville. Parannusta tilanteeseen jouduttiin odottamaan pitkään ja toimintoja hajauttamaan muun muassa Kinkomaan entiseen parantolaan. Keskussairaalan laajennushankkeen käynnistyivät 1980-luvulla, jonka seurauksena keskussairaalasta kasvoi alkuperäistä sairaalaa monin verroin suurempi kokonaisuus.

Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi 2.5.1954 Keski-Suomen keskussairaalan avautumisesta ja kuvaili uutta sairaalaa sanoin “Helmi maamme sairaalain joukossa”.

Suomen sosiaalidemokraatti -lehti listasi Keski-Suomen keskussairaalan valmistumisesta kertoneessa artikkelissaan 4.4.1954 sairaalan erikoisuuksia: ”Suuri määrä tavallisia kylpyhuoneita ja erikoiskylpyhuoneita erikoiskylpyjä tarvitseville, valonhoito- ja hieromahuoneet, sairasvoimistelusali, potilaiden valoisat seurustelu- ja tupakkahuoneet, vastaanotolla vuoroaan odottavien kahvila, eteisaulan makeiskioski, noin 10 metriä maan alla kulkeva tunneli, jossa sähköveturi vetää likaisen ja puhtaan pyykin määräpaikkoihin, yhdeksän metriä sekunnissa liikkuvat pikahissit, korvalääkärin erikoinen tutkimussali, jossa on tarkoin punnittu epämääräinen muoto ja akustiikkalevyt, täysin sähköistetty keittiö, konepesula höyrymankeleineen ja sähköompelukoneineen, ruumiinavaushuone ja vaikuttavan kaunis siunauskappeli, suuri ja valoisa henkilökunnan ruokasali, johon lääkärien rouvat ovat ompelutyöllään hankkineet pianon, kaikkiaan yhdeksän leikkaussalia ja tietenkin konehuone ja suuret varastotilat.”

KSML uutisoi 2.5.1954 K-S keskussairaalan avautumisesta

Suomen Sosiaalidemokraatti-lehti uutisoi K-S keskussairaalan avautumisesta 4.4.1954

Keski-Suomen keskussairaala – Helmi maamme sairaalain joukossa